Pääsivut
file:miikaharjoittelu harjoittelu II välineet Sydney 2000
sydneysydney II sydney III Aθήα 2004
ateena
2004北京市 2008
peking blogMatkustaminen
matkakohteetvinkit oseania Muuta
beiterais 2003 tilasto 2004 tilasto talviammuntaa laukaisu sälää amo2002 Linkkejä
linkit |
Kilpajousiammunnan harjoittelu, uusittu 9.1.2003Jousiammunnan harrastaminen kilpailumielessä ei juurikaan eroa muista lajeista; harjoittelun on oltava määrätietoista ja monipuolista, harjoittelusta fuskaaminen näkyy kilpailumenestyksessä. Pelkkä jousella ampuminen ei tee mestaria. Oman valmentautumissuunnitelmani olen laatinut siten, että harjoituskertoja tulee talven aikana 10- 11 kertaa/ viikko, kesällä 7- 8 kertaa/ viikko. Suomalaisessa jousiammuntakeskustelussa olen viimeaikoina havainnut piirteitä harjoittelun liiallisesta teorioimisesta. Kuten jo aiemmin olen maininnut, en usko henkiseen valmennukseen (ts. vartavasten harjoitusohjelmaan liitettyihin henkisen valmennuksen harjoitteisiin, mielikuvaharjoittelua teen päivittäin normaalien toimieni ohella), vaan siihen, että ampujan henkiset ominaisuudet paranevat onnistuneiden harjoitusten ja kilpailujen myötä. Lopultahan kysymys on rutiinista, ja sen säilyttämisestä kilpailutilanteessa. Jos harjoituksissa ampuu 100 pisteen tuloksia, ei voi olettaa kilpailussa kykenevänsä 110 pisteen tuloksiin henkisen harjoittelun avulla. Myös kuntosali- ja lenkkiharjoittelussa on mielestäni viisainta pysyä perusasioissa, lenkkipolulta kun niitä lisäpisteitä ei kuitenkaan lopulta saa. Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi erilaisten sykealueiden vainoharhainen tuijottaminen vie helposti harjoittelun väärille urille, ja lipsutaan pois pääasiasta; jousella ampumisesta. Toki jousiammuntaa voi harrastaa harjoittelunkin kautta. Toistaiseksi vaan ei ole keksitty kilpailua, jossa voittaa se, kenellä on tieteellisimmät harjoitusmetodit. Kieltäydyn myös uskomasta suomessa urheilusta yleisimmin esitettyä väitettä, eli sitä, että olympiatasolla voisi menestyä työelämästä tinkimättä. Sydneyn suomalaisista mitalisteista 3/ 4 oli harjoitteluaikanaan kaupungilla töissä, ts. pääsivät harjoittelemaan optimaalisesti. Omalla kohdallani tilannetta helpottavat sponsorit. Ammuntaharjoitteluni vuonna 2003Oman laukaisumäärätavoitteeni olen asettanut tulevalle kaudelle siten, että ennen USA:n MM- kilpailuja pyrin ampumaan n. 16 000 laukausta. Laukaisumäärän uskoisin olevan kaudella 2003 n. 30- 35 000. Ammuntaharjoittelussa päämääräni on ammuntatekniikan kehittäminen ja vahvistaminen, koska se on jousiammunnassa loppujen lopuksi tärkein yksittäinen tekijä. Miten tähän sitten päästään? Avainsana oli taustaanammunta. Talvikaudella 2002 ammuin 80% laukauksista taustaan, joissan harjoituksissa jopa 100%. Tästä aiheutui valitettavaa epävarmuutta kilpailutilanteissa, koska tulosammunta ei ollut rutinoitunutta. Tälle kaudelle muutin harjoitteluni täysin päinvastaiseksi, eli tulosammuntaa lisättiin rajusti. Nuolimäärä sarjaa kohti tauluun ammuttaessa 4-6, taustaan 6-10. Jaksotus on edelleen, lihastuntemuksista riippuen, n. 50- 60 laukausta, jonka jälkeen n. 5- 10 min lepo. 30 000 nuolen ampumiseen riittäisi 150 nuolen päivävauhti, mutta olen katsonut aiheelliseksi jaksottaa ammuntaa siten, että kovina viikkoina ammutaan jopa 250 nuolen päiviä. Korkea nuolimäärä sarjaa kohden takaa lajivoiman kehittymisen. Kesällä taustaanammuntaa on n. 30%, nuolimäärä sarjaa kohti edelleen n. 10. Päivittäinen laukaisumäärä laskee n. 120- 160 nuoleen. LihaskuntoharjoitteluLihaskuntoharjoitteita teen oman kehon painolla joogan ja Pilateksen tekniikoilla. Lajivoimaa kehitän kylmätähtäysharjoituksilla, joita harjoittelin Alexander Kirillovin kanssa keväällä 1999. YleiskuntoharjoitteluYleiskunnon kohottaminen on myöskin oheisharjoite, toki sekin tärkeä sellainen. Yleiskuntoharjoitteluna käytän sisällä kuntopyörää/ stepperiä/ juoksumattoa, ulkona teen reipasvauhtisia kävelylenkkejä. Ostin viimevuonna kuntopyörän kotiin, joka helpottaa ylaiskuntoharjoittelua. Lihashuolto ja muut oheisharjoitteetVenyttely ja olkapäiden sekä rintarangan liikkuvuuden parantaminen on osa jokaviikkoista harjoitteluani. Kuntosalin jälkeen tulee tietysti vielä normaalit venyttelyt. Jos harjoittelu on ollut erityisen kovaa, käytän apunani hierojaa/ fysioterapeuttia, sekä tilanteeseen sopivia fysikaalisia hoitoja. Hierontaa/fysikaalisia hoitoja lisätään tälle kaudelle siten, että viikossa on vähintään yksi hoito.
|